Lue kulttuurikyselyn tulokset! Kyselyn tulokset ovat startti tarjonnan kehittämiselle

Tiedote | Julkaistu: 20.6.2018

Kärsämäellä ja Ylivieskan seudulla toteutettava Kulttuuristartti-hanke on julkaissut kulttuurikyselyn tulokset. Vastaajien kulttuuritottumuksista voidaan yleisesti todeta, että kärsämäkisillä on hyvin monipuolinen harrastusten kirjo. Opistojen tarjoamilla kursseilla on suuri merkitys seudun harrastusmahdollisuuksissa: noin 36 % vastaajista kertoo osallistuvansa kansalais- tai muun opiston järjestämille kursseille ja luennoille. Yhdistystoimintaan osallistuminen on myös usealle merkittävässä roolissa: 42 % vastaajista osallistuu yhdistys-, järjestö- tai kylätoimintaan.
Mitä paikkakunnalle sitten toivotaan? Konsertteja, elokuvia, taidenäyttelyjä, musiikki-, teatteri- ja ilmaisutaitolajien harrastusmahdollisuuksia, soitto-opetusta, lasten ja nuorten ohjelmaa, luontokokemuksia, keilausta, liikuntatarjontaa. Esimerkiksi teatteriesitykset omalla paikkakunnalla kiinnostivat 74 % vastaajista. Teatterimatkat naapurikuntaan tai kauemmas kiinnostivat noin 50 %. 55 % ilmoitti osallistuvansa stand-up -esitykseen omalla paikkakunnalla, jos sellaiseen tarjoutuisi mahdollisuus. Ryhmämatka kulttuuritapahtumaan Ouluun kiinnosti 36 % vastaajista.
Kyselyn vapaista kommenteista nousi mielenkiintoisia ehdotuksia, kuten räppikonsertti ja vielä tarkennettuna, että saamelainen räppäri esiintyisi esimerkiksi paikallisessa.
Vapaissa kommenteissa oli myös toteamus, jonka mukaan pitkäikäiset olemassa olevat tapahtumat kaipaavat uudistusta:
”Uusia kesä/talvitapahtumia. Vanhat on jo nähty eivätkä ne uudistu tarpeeksi. Samat vanhat tapahtumat pyörivät ympäri vuoden. Sisältököyhyys vaivaa nykyisiä tapahtumia. Liian suppealle asiakaskunnalle tarkoitettu kaikki nykyiset tapahtumat: joko eläkeläisille tai lapsiperheille.”

 

 

 

 

 

 

Ars Kärsämäki 2018 tarjoilee puhuttavia ja ajatuksia herättäviä taide-elämyksiä myös lapsille

Kulttuuritarjontaa pitäisi erityisesti alkaa kehittää vastaajien mukaan nuorille, nuorille aikuisille, kouluikäisille ja työikäisille. Eläkeläiset ovat hyvin järjestäytyneitä paikkakunnalla ja vaikka eläkeläisten ja ikäihmisten tarjonnan kehittäminen saivat reilusti puoltoääniä, voisi tulkita tilanteen olevan eläkeläisillä aktiivisten järjestöjen toiminnan ansiosta vastaajien mukaan melko mukavalla tolalla. Täytyy muistaa, että useat kulttuurielämykset sopivat kaikille ikäryhmille, eikä ikäryhmiin jaottelu ole niin merkityksellistä. Ohjaamista, eli kurssin tai tuntien vetäjää sekä ohjattua toimintaa, kaivattiin erityisesti musiikin, visuaalisen ja esittävän taiteen, tanssin sekä kirjoittamisen aloilla. Aiheiksi, joita voitaisiin hyödyntää alueen tapahtumissa ja ohjatuissa toiminnoissa, listattiin eniten musiikki, liikunta, kädentaidot, elokuva ja hyvinvointi. Vahvaa kannatusta saivat myös teatteri, tanssi, kulttuuriperintökohteet (esim. kotiseutumuseot/-talot, patsaat, muistomerkit ja kotiseutupolut) sekä kuvataide ja aineeton kulttuuriperintö (esim. ruokareseptit, luontoa koskevat tiedot, laulu ja juhlamenot).

Yksittäisestä kulttuuritapahtumasta, noin yleisesti ottaen, enemmistö on valmiita maksamaan 11–20 euroa. Huomattavalle osalle korkein sopiva hinta on 10 €/tapahtuma tai tilaisuus. Toki osa on valmis maksamaan jopa huomattavasti enemmän kuin 20 euroa.
Noin 75 % on valmis maksamaan osallistumismaksun/pääsylipun lisäksi matkakuluja päästäkseen osallistumaan johonkin kulttuuritapahtumaan/tilaisuuteen. Valtaosa kulkisi tapahtumaan/järjestettyyn ohjelmaan mieluiten omalla autolla tai yhteisellä järjestetyllä linja-autokyydillä.
Kolmannes, noin 75 % vastaajista, osallistuu kulttuuritapahtumiin pääsääntöisesti jonkun kanssa. Vastausvaihtoehtona oli myös yksin tai ryhmässä, ja vain yhden vaihtoehdoista sai valita pääsääntöiseksi.
Ratkaiseviksi syiksi siihen, mikä vaikuttaa päätökseen tapahtumaan osallistumisesta, listattiin yleisimmin se, että on kiinnostava esiintyjä/artisti ja että toinen ihminen, esimerkiksi ystävä pyytää mukaan. Seuraavaksi merkittävimpiä syitä ovat vastaajien mukaan, että tapahtuma on lähellä ja se, mikä on kulloinenkin lipun hinta.
Mieluisinta viikonpäivää osallistua kulttuuritapahtumaan/tilaisuuteen ei vaikuta olevan. Valtaosalla vastaajista ajankohta ei vaikuta, kun kyseessä on kiinnostava tapahtuma. Yksittäisille viikonpäiville jaetuissa äänissä arkipäivät saivat silti heikosti kannatusta ja lauantai, sunnuntai sekä perjantai, juuri tässä järjestyksessä, olivat suosituimmat päivät osallistua erilaisiin rientoihin vastaajien keskuudessa.

 

 

 

 

 

Taito tehdä kukkaseppeleitäkin on aineetonta kulttuuriperintöä.

Kulttuurikyselyssä peräänkuulutettiin myös suoria ideoita: ”Voisiko kulttuuritapahtumia yhdistellä enemmän muiden harrastuslajien kanssa, esimerkiksi liikunnan? Voisiko kulttuuritapahtumiin liittyä ruokailua ja jos, niin millaista? Kerro, jos keksit uusia tai kokeilemisen arvoisia tapoja tehdä ja tarjota kulttuurielämyksiä.”
Vapaaseen sanaan tarttui yllättävän usea ja ehdotuksia sateli tusinoittain:
”Kulttuuria voisi viedä yrityksiin ja yhdistää niitä ja tapahtumia. Myös yhdistyksiä voisi yhdistää enemmän kulttuuriin esim. maa- ja kotitalousnaiset, jotka ovat Kärsämäellä aktiivisia.”
”Järjestäkää kerran vuodessa (syksyllä) kulttuurimessut/markkinat missä esitellään seutukunnan kulttuuritarjontaa lapsista vanhuksiin.”
”Ravintolapäivä kaikille keskustassa, mukavan musiikkitapahtuman ohella.”
” Laajempi ajattelu sanaan kulttuuri. Eri teemakokonaisuuksia vaikka eri vuosikymmeniltä, ihan erilaisista kulttuureista (suomenruotsalaiset, saamelaiset, ulkomaat).”
”Kyllä. Esim. aikamatka ruokailu menneisyyteen.”
”Musiikin vaikutus henkiseen hyvinvointiin.”
”Taiteilijoiden toivoisin tulevan kouluun pitämään työpajoja ja näyttelyitä, jolloin nuoret altistuisivat taiteille.”
”Kulttuuritapahtumia kannattaisi yhdistellä keskenään, esim. taidenäyttely ja avajaisissa musiikkia tms.”
”Liikuntaretket, lasten seikkailut, teatteri esitys museolla.”

Vastaajilta kysyttiin myös: ”Jos kunnassa olisi tarjolla kulttuuripassi, jolla pääsee useisiin kulttuuritapahtumiin/tilaisuuksiin vuoden aikana, hankkisitko sen ja minkä suuruisella vuosihinnalla?” Lähes puolet, 47 %, vastasi ”Kyllä” ja 53 % ”En”. Hinnat, joita valmiita maksamaan vaihtelevat parista kympistä useampaan sataan euroon. Varsin moni pitää kuitenkin noin 50 euron hintaa kohtuullisena. Alueellista, yli kuntarajojen yltävää passia, kannatetaan enemmän kuin pelkästään paikallista.
Myös Ylivieskan seudulla ollaan alueellisesta kulttuuripassista kiinnostuneita ja valmiita maksamaan. Hajonta hinnan, jota vuosittaisesta kulttuuripassista ollaan valmiita maksamaan, on kuitenkin suurta, muutamasta kympistä jopa useampaan sataan euroon.
Yksi paikallisille kulttuuripalvelujen ja tapahtumien tuottajille olennainen kysymys on: ”Jos et osallistu kulttuuritapahtumiin, miksi et?” Tähän saatiin onneksi vastauksia, mutta on toinen kysymys, miten jatkossa huomioida ne, joita ei lähtökohtaisesti kiinnosta tai jotka kenties vain olettavat, ettei tapahtuman sisältö kiinnosta heitä.
”Yksin en viitsi ja rahankäyttöä mietin myös, sitä kun kuluu harrastuksiin.”
”Lapset ovat pieniä. Enemmän haluaisin osallistua, mutta en sen vuoksi voi.”
”Ei ole rahaa /kaveria.”
”Jos en saa lapsenvahtia.”
”Aihe ei ole kiinnostava.”
”En ole kerennyt tai tapahtuma ei ole ollut kiinnostava.”
”Ei ole ollut sopivaa tai ajankohta ei ole passannut.”
”Ei ole kiinnostanut…”
”On omia harrastuksia ja koulu ja läksyt vie paljon aikaa.”
”Ei kiinnosta tai en ole kuullut asiasta.”
”Ei ole aikaa tai ei kiinnosta.”
”Ei ole ollut sopivaa ajankohtaa.”
”Olen töissä, en pääse osallistumaan.”
”Aikataulu ei sovi tai ohjelma on huono.”
”Liian kallis pääsylippu.”

Kulttuurikyselyyn vastasi koko alueella yhteensä 248 henkilöä. Kärsämäeltä vastauksia kertyi kiitettävästi 115 ja vastaajia oli eri-ikäryhmistä, aina 12–15-vuotiaista yli 70-vuotiaisiin. Yli 76 % vastaajista oli naisia, josta voi vetää jatkokysymyksen, että miten kaikenikäiset miehet saadaan osallisiksi paikallisen kulttuurielämän suunnitteluun ja kehittämiseen aktiivisemmin.
Kyselyssä nousi ilmi myös kulttuuripuolen kehittämistarpeita, joita voivat toteuttaa kaikki kulttuuripalveluita ja -elämyksiä tuottavat tahot, siis yhdistykset ja järjestöt kaupungin kulttuuripalveluiden ja muiden kaupungin toimijoiden lisäksi.
Koko alueen vastauksissa esille nousi toive muun muassa kunnolliseen elokuvateatteriin, luonnossa tapahtuvaan liikuntapainotteiseen kulttuurikokemukseen, lasten teatteri- ja musiikkiesityksiin sekä vieraiden kulttuurien esittelyyn.
Kulttuuritoimijoille, tarkoittaen myös yhdistys- ja järjestötoimijoita, järjestetään Kärsämäellä ja Ylivieskassa syyskuussa kaksi palvelumuotoilun työpajaa, joissa päästään edelleen kehittämään palveluja kyselystä saadun palautteen avulla. Kärsämäkisten kulttuuritoimijoiden työpaja on 5.9.2018.
Kulttuurikyselyn tulosten yhteenvetoja esitellään kunnan sivujen lisäksi Kattilakosken kulttuuriosuuskunnan uusiutuvilla, kesän aikana avattavilla, nettisivuilla ja erilaisissa tilaisuuksissa Kärsämäellä kesän aikana. Kooste kyselyn tuloksista julkaistaan myös kuntatiedotteessa Kaikussa.

Lue täältä Kärsämäen kulttuurikyselyn tulokset kokonaisuudessaan!