Ennen rokotusajan varaamista tai rokotuspaikalle tulemista asiakkaan on tarkistettava, kuuluuko hän koronarokotuksen kohderyhmään.
Koronarokotteen tehosteannosta suositellaan iäkkäille ja tietyille riskiryhmille
Koronarokotuksilla pyritään ehkäisemään sairaalahoitoa vaativia, vakavia tautimuotoja ja kuolemia. Riski sairastua sairaalahoitoa vaativaan koronatautiin nousee iän myötä. THL suosittelee syksyllä 2024 koronarokotteen tehosteannosta seuraaville kohderyhmille:
- palvelukodeissa tai säännöllisessä järjestetyssä kotihoidossa oleville henkilöille
- kaikille 75 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille
- kaikenikäisille voimakkaasti immuunipuutteisille
- 65 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille
- 18 vuotta täyttäneille, joilla on jokin vakavan koronataudin riskiä lisäävä sairaus.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL suosittelee kohderyhmille rokotetta riippumatta siitä, montako tehosteannosta henkilö on aiemmin saanut tai montako kertaa hän on sairastanut koronan. Edellisen koronarokoteannoksen ja tehosterokoteannoksen välillä on suositeltavaa olla vähintään kuusi kuukautta. Koronataudin sairastaneelle rokote on suositeltavaa antaa aikaisintaan 6 kuukauden kuluttua sairastetusta taudista.
Rokotukset toteutetaan THL:n suositusten mukaisesti. Rokotteiden ottaminen on vapaaehtoista.
Influenssarokotukset aloitetaan marraskuussa, ja niistä tiedotetaan erikseen myöhemmin. Influenssarokotuksen yhteydessä on vielä mahdollista ottaa koronarokotus yllä mainittujen ehtojen täyttyessä.
Koronaviruksen tarttuminen ja oireet
Koronavirus tarttuu hengitystie-eritteiden välityksellä joko ilman tai pintojen kautta. Koronavirus tarttuu myös kosketuksen kautta, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen.
Koronatartuntaa voi ehkäistä samoilla keinoilla kuin kaikkia muitakin hengitystieinfektioita. Yskiminen ja aivastaminen kertakäyttönenäliinaan tai hihaan ja käsien pesu ovat keinoja, joilla tartuntoja voidaan vähentää arjessa. Koronaa, kuten muutakin flunssaa, on hyvä sairastaa kotona erityisesti alkuvaiheessa, kun oireet ovat voimakkaimmillaan.
Koronaviruksen aiheuttama infektio on oireiltaan samantyyppinen kuin muutkin hengitystieinfektiot. Koronaviruksen oireita voivat olla esimerkiksi nuha ja yskä, kuume, kurkkukipu, haju- tai makuaistin häiriöt, päänsärky ja väsymys. Vakavassa koronataudissa sairastunut voi saada muun muassa keuhkokuumeen. Suuri osa koronaan sairastuneista sairastaa taudin lieväoireisena eikä tarvitse sairaalahoitoa. Sairaalahoidon tarve on yleisempää iäkkäillä, erityisesti 70 vuotta täyttäneillä ja potilailla, joilla on perussairauksia.
