Kunnanjohtajan terveisiä – Ensilumen odotusta ja muutosten tuulia
Kunnanjohtajan terveisiä,
Ensilumen odotusta ja muutosten tuulia
Hallituksen ajaman in-house lakiuudistuksen hallituksen esitystä odotellaan eduskuntaan käsiteltäväksi loka-marraskuun aikana. Kirjoitushetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan lausuntokierroksen murskapalautteen perusteella vain jätetoimiala ja vesihuolto jäisivät lain piiristä pois ja osalle sosiaali- ja terveysalaa tulisi pidempi siirtymäaika. Perusteluina uudistukselle on julkisuuteen nostettu huonoina esimerkkeinä muutama pääasiassa Etelä-Suomeen sijoittuva pieneen omistusosuuteen pohjaava euromäärältään iso in-house hankinta, joista on tehty varoittavia esimerkkejä.
Kevään lausuntokierroksella suurimman kritiikin saanut kohta eli hallitusohjelmaankin kirjattu kaavamainen kymmenen prosentin omistusvaatimus vaikuttaa kuitenkin olevan edelleen mukana. Nykyään tätä prosenttiosuusvaatimusta ei ole ja kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet pienin omistusosuuksin ja vähäistä pääomaa käyttäen pystyvät oman toiminnan sijasta käyttämään sidosyksikköhankintoja joustavana ja erittäin kustannustehokkaana osana julkisten palveluiden tuottamista veronmaksajille.
Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintalain mukaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä, jossa määräysvaltaa käyttävät hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa. Lisäedellytyksenä on, että sidosyksikkö ei pääsääntöisesti toimi markkinoilla eli käytännössä se voi harjoittaa ulosmyyntiä enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei myöskään saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa. Tällaiselta sidosyksiköltä suoritettavasta hankinnasta käytetään myös nimitystä in-house hankinta.
Sidosyksikköhankinnat perustuvat hankintalakiin ja sen pohjana olevaan EU-direktiiviin ja käytännössä monet kuntien ja kuntayhtymien aikaisemmin itse tuottamat palvelut, erityisesti ict-, henkilöstö- ja taloushallinto-, vesi- ja jätehuolto sekä monet tukipalvelut, onkin vuosien aikana siirretty sidosyksiköiden tehtäväksi. Samalla oman henkilökunnan määrää on voimakkaasti vähennetty ja toimintaa tehostettu. Käytännössä esitetty EU-säädöksistä poikkeava kansallinen kiristysvaatimus tarkoittaisi tulevaisuudessa sitä, että kunta, hyvinvointialue tai vastaava voisi tehdä kansallisen kynnysarvon ylittävän hankinnan ilman kilpailutusta vain, jos se omistaisi vähintään kymmenen prosenttia tarjousta tekevästä sidosyksiköstä. Tämä hallituksen hallitusohjelmaan perustuva muutos vaarantaa merkittävästi veronmaksajien etua palvelevien sidosyksiköiden käyttömahdollisuuden suurimmassa osassa Suomen kuntia. Uudistuksen myötä suurimmat ja eniten sidosyksikköiden palveluita käyttävät isommat omistajat, eli kaupungit ja hyvinvointialueet, tulisivat jatkossakin tekemään tarvittavat omistusjärjestelyt kymmenen prosentin omistusvaateen varmistamiseksi ja jatkaisivat sidosyksiköiden käyttöä kuten aikaisemmin. Pienet kunnat eli nykyiset vähemmistöomistajat, joilla myös yleensä on vähiten hankinta- ja
juridista osaamista ja resursseja, tultaisiin siis jättämään monessa tapauksessa kokonaan yhteistyön ja uusien sidosyksiköiden ulkopuolelle. Kärsämäen osalta tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi kuntien Heta-palveluita (henkilöstö- ja taloushallinnon palvelut) ja Joki ict:n palveluita. Kaavamaisestihan tulevaisuudessa sidosyksikköllä voisi olla enintään kymmenen omistajaa, jotta minimiomistusvaade täyttyisi.
Vaihtoehtoisesti, huomioiden nykyinen lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö, kymmenen prosentin kaavamaisen omistusvaateen välttämiseksi voidaan koko in-house yhtiön toiminta ja toimintamuoto muuttaa eli suurimmassa osassa vaihtoehtoja juridinen sidosyksikkö lakkaisi. Edellä mainittu muutos aiheuttaa käytännössä erittäin suuret suorat ja välilliset muutokset sekä yhtiöön itseensä ja että sen omistajiin.
Vaihtoehtoina voisivat siis olla: a) In-house yhtiölle julkistoimijoiden vuosien aikana siirtämät toiminnot palautetaan takaisin ja yhtiö purettaisiin (=käytännössä ei yleensä onnistu, koska ”jaettavaa” ei riitä kaikille omistajille) b) in-house yhtiö supistettaisiin yhteisillä päätöksillä enintään 10 omistajan yhtiöksi (=vaatii yleensä yksimielisyyden ja voi vaarantaa yhtiön taloudellisen pohjan eikä osaavia työntekijöitä riitä ulosjätettäville omistajille) c) in-house yhtiön muuttaminen kuntayhtymäksi d) yhtiön siirtyminen kokonaan toimimaan vapailla markkinoilla (=kaikki yhtiön omistajat joutuvat tulevaisuudessa kilpailuttamaan hankintansa markkinoilla eikä suorahankintaa tältä yhtiöltä enää voi tehdä e) yhtiön koko liiketoiminnan tai osakekannan myynti markkinatoimijoille (=mikä on oikea kauppahinta ja tulevaisuudessa kaikki yhtiön omistajat joutuvat kilpailuttamaan kaikki hankintansa markkinoilla) f) vastuukuntamalli.
Jo nyt on ollut havaittavissa, että kansainväliset ja suuret yritykset odottavat vesi kielellä kuntien tulevia mahdollisia pakkokilpailutuksia ajatuksella päästä käsiksi veronmaksajien rahoilla tehtäviin hankintoihin ja uusiin markkinoihin. Pienet paikalliset yritykset eivät tulle olemaan uudistuksen voittajia. Jo nyt tapahtuu markkinoiden jakamista ja isommat toimijat ostavat pienempiä pois ja edessä voi olla tulevaisuudessa vähittäiskaupasta tuttu jaettu duopoli, jossa suomalainen veronmaksaja maksaa loppulaskun. Kaikkiin kilpailutuksiin ei edes aina saada aitoja tarjouksia ja usein hinnat karkaavat.
Tarkoin säännellyt julkiset hankinnat on oma erikoisalansa ja riippumatta valittavasta vaihtoehdosta ja muutoksen vaatimista työläistä toimenpiteistä, varmaa lienee vain se, että konsultit ovat uudistuksen suurimmat voittajat. Pienet kunnat ja veronmaksajat häviävät eniten eikä paikallinen pienyrittäjä saa isompien jaloissa uudistuksesta sitä hyötyä, mitä muutoksella ehkä tavoitellaan. Uudistuksessa astutaan lisäksi perustuslakiin kirjatun kunnallisen itsemääräämisoikeuden varpaille ja taustalla kummittelee myös halu pakottaa kunnat kohti isompia yksiköitä eli viime kädessä kuntaliitoksia. Ei hyvältä näytä.
Työntäyteistä syksyä toivotellen,
Juho Jukkola
Kunnanjohtaja, Kärsämäen kunta
